Muuttopuuhissa thaimaalaisittain

Eilinen muuttaminen oli taas niin Thaimaalaista, etta pitaahan siita teidankin iloksi kirjoitella.

Ensin kello soi seitsemalta aamulla.
Hirmuisella kiireella ja kovaaanisella selityksella huudeltiin, etta varapuhi tulee ihan sekunnilla milla hyvansa! Kiireella nyt ne kamat kassiin ja hatahata ja hoppuhoppu.

Sain kahdeksaan mennessa itseni suihkupuhtaaksi ja kamat kasseihin ja pusseihin ja kiisin alakertaan.

Ei mitaan kiiretta. Puolet perheesta oli lahdossa jonnekin tekemaan jotakin, ja loputkin lohosivat pitkin sohvia.

Noo.. kait tassa sitten on aikaa syoda aamiaista.
Mutustelin aamukahvit kokoajan ovelle vilkuillen. Josko se kohta tulisi.
Ei tule ei.

Puoli kymmenen pintaan tsekkailin sitten sahkopostit kiireella, jos sen kerkeaisi ennekuin lahto tulee.
Ei tule ei.

pelasin aikani kuluksi nettipeleja, paivitin blogin ulkoasua ja kartin foorumeilla.
Ei mitaan nakohavaintoa varapuhista.

Ehdin ihan kivasti syoda lounaat ja katsella ilman johtolankaa.

Kolmen maissa sitten alkoi turhauttaa ja ketuttaa , kun on seitseman tuntia ollut kokoajan passissa ja lahtokuopissa.

"joo varapuhi tulee joskus viiden aikaan varmaan"

Ok.
Kivakiva.

No tassahan on aikaa pelata vahan lisaa demonilampaantappopelia.

kunnes vahan yli nelja tulee taas huutohalytys.
Varapuhi on portilla tyttarensa ja nimettomaksi jaaneen autokuskin kanssa.

Pikapikaa kamat autoon, kiitokset entiselle perheelle ja menoksi.
"joo tiedathan sie missa se seuraava perhe asuu, me ei tiedeta".

Onneksi tiedan.
Pihalla sitten varmistettiin, etta olinko mina tajunnut soittaa perheelle etta ovatko he kotona.
No en ole joo, mie vahan ajattelin etta se on teidan homma, ja sen olisi muutenkin vopinut tarkistaa ennekuin ollaan pihassa.

Onneksi miulla on avaimet ko. asuntoon, joten paastiin sisalle vaikkei siella ketaan ollutkaan.

Jain sitten hammentyneena yksin tyhjaan asuntoon heilumaan.

Kannykassa ei ole puheaikaa, joten en voi soittaa kenellekaan.

Telkkari ei mene paalle, tietokoneen johdot on irti seinasta.

jaakaapissa on ruokaa. Suklaata ja teeta, niilla ne ongelmat ratkeaa.

Tunnin hiimuilun jalkeen paatin lahtea tanssimaan, eikohan ne soita jos kaipailee.
ei ilmeisesti...
seitsemalta kiisin kotiin.

Ei ketaan
missaan

ei kahdeksaltakaan

puran tavarat
ruokin hamsterit

taalla on pimeaa
rappukaytava rapisee toiveikkaana muutaman kerran, muttei koskaan oikealla ovella
jaakaapissa ei ole mitaan hyvaa
en osaa kayttaa vedenkeitinta. nuudeleista tulee lotkoja ja pahoja mikrossa.
Taalla on hiljaista
ja pimeaa

yhdeksalta ovi kolisee ja rappukaytavasta kuuluu aania
"hei miksi sie et soittanut, me ollaan koko paiva odoteltu siun soittoa!"