Tavallinen paiva

Kirjoitusinspispuute iskee, joten ajattelin kirjoittaa vahan ihan tavallisesta arkipaivasta taalla.
Paiva on siis 30.4 , ja nain se meni.

10.00 soi kannykan heratys.
rammin laittamaan sen pois paalta ja kaadun takaisin sankyyn.
En jaksa nousta
Miiksi aurinko paistaa noin kirkkaasti?
en jaksa nousta ihan varmasti en jaksa.

10.45 rammin alakertaan.
707:n vaki nauraa kun olen niin jumissa.
Keitan vahvaa kahvia (tai siis teen pikakahvia kun takalaiset ei tunne kahvinkeitinta)
Dataan hetken, tarkistan sahkopostit ja syon epamaaraisia kookosasioita joita miun naamaan eteen tuodaan.

11.00 ajetaan lentokentalle nappaamaan beat-sisko ja muutama muu takaisin.
11.30 odotellaan
kierran lehtikioskia ja latkin vahan lisaa kahvia, joka on ylisokerista ja melko pahaa.
Lehtikioskilla olisi kuitenkin ainakin yksi mielenkiintoisen nakoinen kirja

11.40 (noin)
Beat saapuu, ja ajellaan takaisin kotiin.

Taman jalkeen datasin vahan lisaa.
tarkistelin blgosfaarin tapahtuman (H&M:lta tulossa hivin vastainen hyvantekevaisyysvatemallisto, ja Lushin uudet huulikuorinnat tuoksuu kuulemma hyvalta).
Katson loppuun eilen aloittamani jakson "the secret life of the american teenageria" (maailman parasta teiniraskaushomppaa maailman sopoimmilla alkuteksteilla) casttv.comista.

Lounaaksi on riisia ja haisupaputofutohkaa.
Blackilla on uusi, sinisen kaden muotoinen lelu jolla on kivempaa latkia toisia ihmisia kuin leikittaa koiraa.

Kahden maissa lahden saalistamaan pepsimaxia, ja kayn kuolaamassa harvinaisen nattia mekkoa kaupan ikkunassa.
Koomaan pitkin kauppaa, enka millaan loyda pepsia mistaan, koska en tajua katsoa colahyllyn vieresta...

Saan pepsia, ja takaisin kotiin.

Yritan lakata kynnet, mutta koska nyhraamiseni nayttaa niin saalittavalta yksi 707:n tyontekija nappaa lakkapullon ja sutii miulle sopot pinkit kukkakynnet.
Kiitos hanelle vaan, nama on ihanat!

neljan maissa liehun ympari kamppaa yrittaen soittaa Kellille ennekuin tajuan, etta kannykan saldo on loppu, ja beat lataa sita miulle lisaa matkatoimiston koneelta.
Soitan kellille.

Paatan, etta lahden ulos.
Koirankin voisi lenkittaa.
onkohan sille hihnaa.

Loydan hihnan.
Se on koytetty neljannen kerroksen porraskaiteeseen, ja on ruosteesta paatellen ollut siina jo jonkin aikaa.
Niin...se koira ei ole tainnut kayda lenkilla vahaan aikaan...
Nyhraan hihnan irti ja kannan koiran jokirantaan.

Vesinokkaelainpesusienelta nayttava puudeli on ihan ihmeissaan kun paasee lenkille, ja kiskoo eteenpain kuin hoyryjyra.
Kierrellaan jokirantaa, ja bongataan mm. harvinaisen sopoja koiranpentuja, paljon roskia ja temppeli.

Takaisin kotiin, lisaa pepsi maxia ja lisaa datausta.

teletappi heittaa minut yliopistolle, ja loydan kellin.
Saalistetaan ruokaa ja ollaan aika suunnattoman ylpeita kun osataan tilata se thaiksi.
nuudelikeittoa ja viinirypalemehua.

kelli lahtee kampilleen, ja mie loydan muutaman kivan tanssijaotuksen.
Breikkaajat ovat treenaamassa, joten katsellaan kannettavalta korealaisia musiikkivideoita ja hatyytellaan kulkukissoja.

lahden joskus seiskan maissa saalistamaan moottoripyorataksia lotukselta.
Loydan yhden ja fiilistelen iltaa matkalla Likadenille.

Loppuilta meneekin sitten lahnatessa ja nuokkuessa.

Eli tallaista elamaa taalla.