kastoi varpaansa tyyneen valtamereen

Tana aamuna miut heitettiin autoon, ja mie onnellisesti luulin olevani matkalla tapaamaan kungmaan (hostaiti) vanhempia, mutta empas ollutkaan.
Mentiinkin avaamaan miulle paikallinen pankkitili miun hatavararahastoa varten, ja sitten syomaan.
Loytyi taydellinen Avaruoka!
Pikkeja nuudeleita, pinkkeja hassuja palloisia ja varikkaita karkkeja kookosliemessa paalla jaata ja lisaa pinkkia kastiketta!
Maku nyt ei ollut mitaan kummoista, kemikaalimossoa, mutta se ulkonako!
Oi.
(ne, jotka minut paremmin tuntee, tietaa etta mie elan puoliksi pinkissa sateenkaarihalinallemaailmassa).

Sielta lahdettiin pennyn ja toisen rotarinaisen kanssa Songklan kaupunkiin rannalle.
Siella oli jotkut avajaiset, joiden takia rotarit sinne meni, mutta miulle ei koskaan valjennut mika tapahtuma se oli, joten mie vain lontustelin lumenvalkoisessa, kuumassa hiekassa sinnetanne ja kerailin simpukoita.
Paikka on jonkun ranta-arvostelujutun asteikolla 4 (asteikko 1-5) , ja oli aivan ehdottomasti upein ranta missa mie olen kaynyt!
Pitka kaistale puhdasta, valkoista hiekkaa, joka loppuu vihreaan mereen, ja horisontissa ei nay yhtaan mitaan.
Paitsi kun riittavan pitkaan tallusteli, niin nakyviin tuli pieni saari, joka nousi metsikkona suoraan meresta.
Laskuvedella sinne paasi kuulemma helposti.

Vahan kauempana rannasta myytiin halvalla sellaisia pienia valkoisia kipsiottosia, jotka sitten sai itse maalata, ja sitten ne myyjat lasitti sen.
Ja koska Avalla oli tylsaa ja lapsetus, niin miekin ostin pikkuisen dinosauruksen, ja leikin surta taiteilijaa, jonka lopputuloksena oli karmaisevan punavihersininen pikkulisko.
Mutta nyt lasitettuna se on yllattavan kiva.

--------------------------------

Perjantaina oli otarien kokous jossakin superhienossa hotellissa.
Oli olo aika vaarapaikkainen, kun joka paikassa oli liikaakin koristeita ja kaikki naytti silta kuin maksaisi ainakin miljoonan.
Mutta ruoka sentaanoli hyvaa.

Pidin sen puheeni, ei e nyt ihan sita kymmenta minuuttia ollut, koska en sitten saanut siihen niita kuvia (koneet temppuili). mutta kuulemma ihan hyva oli.
En edes ankyttanyt!
Se hyoty tasta on, etta enkkua puhuu ihan sujuvasti jo. Ei yhtaan hatkahda jos pitaa puhua melkeimpa aiheesta kuin aiheesta enkuksi.

Perjantaina jouduin nimittain myos yllarina puhumaan kolme minuuttia englanniksi korruptiossa meidan koulun vaittelyjoukkueen harjoituksissa.
Parin edellisen puhujan aikana ehdin tuhertaa pari viivaa ylos,ja sitten vain heitto susille ja puhumaan.
Ihan hyva yllaripuheeksi vaikka itse sanonkin.