perjantai 2. lokakuuta 2009

hei kaikki sirkuselaimet

Tovi taas kulunut edellisesta kirjoituksesta.
Lahinna, koska taalla ei ole mitaan kirjoitettavaa.
Nyt on neljan viikon loma, josta yksi viikko, kohta kaksi, on jo mennyt.
Seuraavan kerran kouluun 24. tata kuuta, heti Phuketin kasvissyojafestareitten jalkeen.

Harkoistakin on lomaa ensi viikolle asti, joten paljolti paivat taalla kuluu lahnaillessa.
Aamulla nukun ainakin puolille paivin, syon jotakin, katson NCIS:n ja seitsemannen taivaan enkkukanavalta ja lueskelen ja kaveleksin ympariinsa.
Ei sita oikein muuta haluakkaan tehda. On ihanaa olla epasosiaalinen ja patalaiska.

Hostmaman kanssa on vielakin ongelmia. Tai hostmamalla ongelmia minun kanssa.
Miekin olen pikkuhiljaa tajunnut olevani ongelmallinen. Kommunikaatiokyvyton.
Omalla tavallani. Mina haluan ottaa vastaan, mutta en lahettaa.
Mina en tahdo puhua, selittaa, vaantaa ratakiskosta asioitani.
Helpommalla paasee olemalla hiljaa, ja kuuntelemalla toisen selitykset.
Mutta toinen ei paase helpolla, koska ei koskaan tieda mita toisen puolen paassa liikku.
En mie ole koskaan ajatellut tuon olevan ongelma.
Kotipuolessa ongelmat voidaan vaan lakaista pienen murjottamisen jalkeen maton alle ja menna kavereina syomaan viinirypaleta ja katsomaan CIA:ta telkusta.
Ei minun siella tarvitse asioitani selitella.
Taalla pitaisi, tullakseni ymmarretyksi.

Mutta onneksi seuraavat perheet nayttavat tulevan paremmin toimeen kommunikaatiovammaisenkin kanssa.
Ja kaikki muut ihmiset taalla.

Elama on muutenkin loksahdellut kohdalleen tanssituntien alettua.
Ihanat ihmiset
ihanaa ajanvietetta
ihanat ihmiset
Ensimmaisen kerran alan tajuta, miten kova ikava tuota laumaa tulee, kun kotiinlahdon hetki tulee.

Ja miten kova ikava koko Thaimaata tulee.

Ainut asia, mita enaa on Suomesta ikava, on koira.
Sille ei voinut selittaa tulevansa takaisin, vaan toinen jai portaisiin hanta koipien valissa katsomaan, kun omistaja menee pois.
Ei se tieda , etta mie tulen takaisin.
Ja se on suurin asia, mita talla hetkella odottaa kotiinpaluussa.
Kun saa nahda kun koiran silmat leviaa lautasiksi ja koko olemus pimahtaa onnesta kun se omistaja tulikin takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti