torstai 10. joulukuuta 2009

Ala nuolaise ennekuin bussi lahtee

Koska olen Thaimaassa, on ihan turha iloita tapahtumasta viela edellisena iltana.
Vaikka luvat on hankittu, kaikki on kunnossa, siskon kaveri on lupautunut pitamaan miusta huolta ja kaikki on ok, loytyi rotareilta silti joku kiva syy soittaa eilen illalla kello 21 ja tiedottaa, etta avaa ei nyt voida paastaa leirille.
Kiitos!

Koko hommaoli taas muutenkin niin meidan rakkaiden rotareiden tyylilla tehty.
Hyvissa ajoin viime kuun lopussa annoin leirin tiedot miun nuorisovaihtoasiamiesihmiselle.
Saanko menna?
Odottelin vastausta.
Ei mitaan.
Lahetin sahkopostia.
Ei vastausta.

Tiistaina kysyin perheelta, etta mitas nyt?
Soitetaan nuorisovaihtomiehelle.
Ei vastaa.
Soitetaan varapresidentille.
Kysytaan presidentilta.

Presidentti antaa luvan lahtea.
Keskiviikkona piti vain lahettaa sahkopostitse leirin tarkat tiedot hanelle, jotta tietaa missa vaihtari huitoo.
Lahtetaan tiedot.
Kaikki ok.
Amyn kaveri lupautuu pitamaan miusta huolta.
kattotaan etta miulla on kaikki tarvittava.
Iloitaan kavereitten kanssa lahdosta.

Kunnes kivasti sitten just ennekuin olen menossa nukkumaan tulee hostmama kertomaan, etta anteeksi nyt, et muuten mene.

kiitos taas kaikesta.
Ei varmaankaan tarvitse kertoa, etta miuta ketuttaa kuin pienta apinaa.

kaiken lisaksi miun kurkussa asuu perheellinen pienia siileja.

Paivan positiivisena asiana nain tanaan, kun hamsterinpentu teki harskeja asioita isalleen yrittaessaan loytaa maitoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti