lauantai 13. helmikuuta 2010

ava 18 part. 2

Ja vahan kolmekin.
Eli tanaan, nyt Avasta on tullut iso. 18.
virallisesti aikuinen.
Taalla tosin olen viela pikkuinen, mutta on hassua miettia saavansa Suomessa ostaa alkoholia ja voivansa ajaa ajokortin.
Jota en ole kylla tekemassa.
Mutta voisin jos haluaisin.

Eilen juhlittiin rotareiden voimin. Kokous oli ihan tavallista pullakauraa.
Ruokaa, lopinaa, kahvia.
Kavin tassuttelemassa ulkona tylsien puheiden ajan, ja ihmettelemassa Kiinalaisen uudenvuoden koristuksia.
sekin on menossa nyt.
tervettuloa metallitiikerin vuoteen vaan!

kokouksen lopuksi puhari julisti, etta vaihtari kasvaa, syokaamme kakkua.
taytekakkua kahvitaytteella ja kuorrutekoristeilla.
ja muovikoiralla, jonka nappasin omaan taskuuni siita kakun paalta.
Ei ne sita jaa kaipaamaan kuitenkaan...

Taalla tosin homma toimii niin, etta synttarisankari (kera hostmaman tosin, koska miun taidot leikata kakkua siististi on aika olemattomat) leikkaa kakun, ja tarjoilee sen kaikille paikallaolijoille ennen kuin syo itse.
Paljon onnea vaan laulu laulettiin englanniksi, niinkuin taalla aina.
Siita ei taida edes olla thainkielista versiota.

Sitten rapsittiin taas paljon kuvia.
Vaihtari ja rotarit, vaihtari ja toiset rotarit, vaihtari ja kakku, vaihtari puhaltaa kynttiloita.

Liukenin kaytavan sohville mutustamaan kakkuni, koska rotareilla oli viela jotakin tylsaa puhuttavaa lisaa.
Ihan luvan kanssa siis. En edes ollut epakohtelias.

Joskus yhdentoista pintaan paasin kotiin ja nukkumaan.

Siskolta sain lahjukseksi etude housen (taalla suosittu Korealainen kosmetiikkamerkki) huulikiillon.
Joku tietaa miun rakkauden kaikkeen pinkkiin, sopoon ja hyvanhajuiseen...

Tanaan kaytiin lounastamassa siskon ja hostmaman kanssa Aussiravintoassa.
Seisovassa poydassa salaattia ja pastaa niinpaljon kuin napa vetaa.
Aika paljon muuten.
Etenkin sen jalkeen, kun huomasin, etta siella on parmesania.
parmesanjuusto ja makaronit vaan on parasta ruokaa koskaan.
Ja nyt on synttarit. Nyt saa syoda liikaa ja epaterveellisesti.

Kaytiin myos miulle vihdoin paikallinen simkortti.
Senkin sain lahjaksi.
Hostperhe taitaa olla kyllastynyt siihen, etta miuta ei saa kannykasta kiiini...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti