mItas kaikkea tassa on tapahtunut sitten edellisen kirjoituksen?
paljon.

Eilinen meni onnellisella pitkaannukkumislinjalla.
Olisi pitanyt herata aikaisemmin, muttakunkuttakunsitkunniinkun.
Luin aamuyolle, kun sain kerrankin suomenkielisia kirjoja lainaan.
Eli nousin puoliltapaivin.
Onhan se melkein ajoissa?
on se.

varsinkin kun aamupaiva meni datistellessa ja kahvia juoden.
Kahden maissa hostmama lahetti autokuskin hakemaan miut kampaajalle, jossa han oli Paivin kanssa.
Kampaajat totesivat, etta rastat on kamalat, ei tehda nuille mitaan, mee pois.
Menin kettuuntuneena ja ostin puolen euron tiarapinnin.
Pahpyh.
Rastat on parhautta!
Etenkin minun muodottomat, uskomattoman porroiset, lenkkiset, liikakarvaiset, irtohiuksiset ja sojottavat takkurakkaat.

Beat oli saanut hylsyt kemiankokeestaan, joten touhuttiin hostmaman ja Paivin kanssa kolmestaan.

Kampaajan jalkeen takaisin kotiin, kamojen vaihto ja syomaan.
Syomasta.
ah.
Kahden tunnin thaihieronta.
Hostmama omistaa siis ilmeisesti matkatoimiston lisaksi hierontasalongin, ja sinne paastiin ilmaiseksi hierottaviksi.

Suloinen, rauhallisin varein sisustettu, omalla vessalla varustettu huone.
Nelja valkoista patjaa lattialla.
Nurkassa televisio.

Omat vaatteet vaihdettiin paikan tarjoamaan sakkipyjamaan, ja saatiin kuumaa teeta odotellessamme hierojia.

Koko kroppa kaytiin lapi painellen niin kasin kuin jaloinkin.
Nivelet naksuteltiin auki, ja jalkoja vaannettiin erilaisiin venytyksiin.
Se muuten sattui.
Mutta ainakin on lihakset auki.
Lopuksi maattiin paa hierojan sylissa, kun hieroja hieroi paanahkaa.

Tanaan herasin kiltisti jo yhdeltatoista, kun lahdettiin Songkla Zoohon paivin kanssa.
Mukana myos autokuski ja yksi 707:n harjoitteljoista.

Zoossa oli menossa remontti, joten osa elaimista oli piilossa.
Mutta nahtiin norsuja, kirahvi, gibboneita, hippopotamus (virtahepo), kissaelain jota kukaan ei tunnistanut, ja ohimennessamme tapiiri.
Ja lintuja.
Ja karhu.
Ainakin.
Istuttiin pitkaan apinahakin laidalla juttelemassa gibbonille.
Toinen kyykotti surkean nakoisena aitausta kiertavan vesivallin reunalla ja onki vedesta lehtia.
Ihan pienen ihmislapsen nakoinen.

Elaintarhasta lahdettiin Songklaan ajatuksena etsia ruokaa ja ranta.
Kaytiin kuitenkin ajamassa merenneitopatsaalle, mika siis on Songklan symboli.
Minulla oli silla hetkella verensokeri nolla, koska en ollut ehtinyt syoda sina paivana kuin jaatelon elaintarhassa.
Ketutti.
Mutta saatiin me ruokaakin sitten.
Ja ranta.
Jossa tosin oli menossa nousuvesi, joten korkeat aallot olivat kuulemma vaaralliset.
Tosin me uitiin silti.
Koska korkeat aallot olivat noin puolimetrisia,ja 707:n pojat vakuuttivat, etta kylla siella voi uida.

Rantavahdit tosin vilkuilivat meita kuin hulluja.

Illalla kotiin, artikkeli puhtaaksi ja sen lahetys fifille (nettisivuilla huomenna), ja likadeniin syomaan.
KFC! Jei. Lansimaalaista rasvasuolamossoa.
Minulle kalaburgeri, muille kanaa.
Olin jo aikaisemmin hinkuillut KFC:n ikkunoissa olevia piirtotauluja, jollaisen sai lastenaterian lisana.
Mutta lastenateriaa oli vain kanavaihtoehdolla...
Beat oli yllatyksekseni ihana, ja osti lastenaterian (ja kaksi isoa kanankoipea sen lisakkeeksi), ja sain piirtotauluni <3

Sielta viipotettiin Paivin hotellihuoneeseen leffailemaan.
(pysahtyen valilla 711:ssa ostamassa leffaruokaa, ja pahkailemassa haluaako paivin lapsenlapsi doraemonpehmolelun. Haluaa se).
Harry Potter suomiteksteilla, mutta ilman aanta.
Maattiin kasassa parisangyssa ja naurettiin.
Rakastunut Ron oli aika sopo.

Nyt kello on kolme yolla.
voisi menna nukkumaan.
Ja huomenna pitkasta aikaa tanssimaan.